Viestinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yritys- ja yhteisöviestintää: niiden toimien kokonaisuutta, joilla yritys ja yhteisö viestii tavoitteistaan ja toiminnastaan sidosryhmilleen. Yleensä vielä täsmennetään, että viestintää on niin tahatonta kuin tarkoituksellistakin.

 

Viestinnän keinoja on lukemattomia, alkaen vaikkapa kasvotusten tapahtuvasta epävirallisesta yleisviestinnästä ja päätyen esimerkiksi digitaaliseen viralliseen täsmäviestintään. Viestintää ei voi pelkistää pelkäksi tiedottamiseksi, koska viestintä on prosessi, jossa pitää ylläpitää monenlaisia valmiuksia silloinkin, kun ei aktiivisesti ja näkyvästi tiedoteta.

 

Viestinnän sekä johtamisen välistä rajaa on vaikea vetää: kaikki johtaminen edellyttää viestintää, eli tässä mielessä viestintä on selkeämmin tukitoiminto muutoksen aikaansaamiselle kuin itsenäinen lajinsa. Viestintä vaatii kuitenkin monenlaista ammattitaitoa ja niinpä on perusteltua puhua siitä omana toimintokokonaisuutenaan. Koska kuitenkin kaikki organisaatiossa viestivät, niin osa viestinnän ammattilaisten työtä on muiden konsultoiminen viestinnän kysymyksissä. Usein viestinnän ammattilaiset joutuvat toimimaan myös tulkkeina median ja organisaation välillä näiden katsoessa asioita hyvin eri kulmista.

 

Myös markkinoinnin ja viestinnän välistä rajaa on monesti vaikea vetää – raja ei kulje siinä, että markkinointi olisi ”kaupallista” ja viestintä ei – ja esimerkiksi yhteisön brändiin liittyvät kysymykset ovat yhtä lailla viestinnän kuin markkinoinninkin aluetta. Täytyy myös muistaa, että markkinointiviestintä on viestintää sekin. Kuten markkinoinnissa, myös viestinnässä tavoitteita voi ja tulee asettaa, kohderyhmät määritellä ja tavoitteiden toteutumista seurata.

 

Viestintä voi olla organisaation itsensä hoitamaa tai ulkoistettu viestintäpalveluja tarjoavalle yritykselle kuten viestintätoimistolle, osin tai kokonaan. Ulkoistuksen tapoja ja laajuuksia on hyvin monentyyppisiä.

 

Tässä verkkosivustossa viestinnän lajit ovat sekä kohderyhmäkohtaisia (mediasuhteet, sisäinen viestintä, vaikuttajaviestintä, sijoittajaviestintä) että tilannekohtaisia (kriisiviestintä) että viestinnän sisällön mukaan määrittyviä (tuoteviestintä, asiakaslehdet, vuosikertomukset ja julkaisut). Lisäksi osiossa Strategiat ja konsultointi on artikkeli Viestintästrategia ja Tutkimuksessa ja koulutuksessa artikkeli Viestintätutkimus ja -koulutus.